PÄIJÄNTEESTÄ UNESCON BIOSFÄÄRIALUE

Luonnon, ihmisten ja yrityksien yhteinen etu

Biosfäärialueella tarkoitetaan aluetta, jolla on ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto sekä rikas kulttuuriympäristö ja elävää elinkeinotoimintaa.

Unescon biosfääritunnus on brändinä maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu. Biosfääritunnuksen saamisen edellytyksenä on, että alue täyttää Unescon määrittelemät perustehtävät.

Maailmassa on jo 669 biosfäärialuetta 120:ssa eri maassa vuoden 2016 listauksen mukaan. Suomestakin löytyy kaksi biosfäärialuetta Pohjois-Karjalasta ja Saaristomereltä. Nyt on Suomen toiseksi suurimman järven vuoro.

Päijänne täyttää biosfäärialueen perustehtävät ja kriteerit

Biosfääritunnuksen saamisen edellytyksenä on, että alue täyttää Unescon määrittelemät kriteerit ja perustehtävät.

Perustehtävät edellyttävät:

• kestävän kehityksen edistämistä
• luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä
• tutkimuksen, seurannan ja ympäristökasvatuksen tukemista.

Alueen on oltava myös riittävän suuri kooltaan, jotta alueella voidaan toteuttaa edellä esiteltyjä perustehtäviä. Alueen tulee myös olla merkittävä luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta ja alueella tulee olla mahdollisuus kestävän kehityksen mallintamiseen ja edistämiseen. Alueella tulee olla myös oma hallintomalli.

Perustehtävät täytetään aina paikallisten olosuhteiden ja tavoitteiden ehdoilla.

Maailmanlaajuisesti arvostettu brändi

Vuoden 2016  listauksen mukaan maailmassa on 669 biosfäärialuetta 120:ssa eri maassa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on lukuisia biosfäärialueita, joiden toiminta on tunnettua ja arvostettua. Suomessa ja Ruotsissa on kaksi ja Tanskassa yksi biosfäärialue. Ruotsissa oli vuonna 2007 käynnissä kaikkiaan seitsemän erillistä biosfäärialueiden selvitys- ja perustamishanketta.

Biosfäärialueet ovat naapurimaassamme tärkeitä alueidenkäytön ja kehityksen työvälineitä. Suomen kaksi biosfäärialuetta sijaitsevat Pohjois-Karjalassa (1992) ja Saaristomerellä (1994). Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelma käynnistyi vuonna 1970.